Itseinho?

Olen lähes aina jollain tasolla inhonnut liikkumista, mutta voin ilokseni ilmoittaa, että tein tänään treenin ja kävin lenkillä päälle ihan vain, koska ei ollut mitään muuta tekemistä! Enpä olisi uskonut, että tämäkin päivä koittaa. :D

Siinä lenkkeillessä isäntä totesi , että kävelyvauhti on noussut hurjasti. On tosi mukava kuulla jotain muutosta, vaikka se ei olisikaan ulkonäöllistä.. :) 

Katselin tuossa viikonlopulta otettuja kuvia itsestäni ja tuli sellainen järkyttävä itseinho fiilis: Toltako mä oikeasti näytän? Siinä, kun kuvakulma on just se mikä on, eikä mikään seksikäs duckface ylhäältä päin, joka kaventaa kasvot ja saa näyttämään mallilta. Monelle muullekin varmasti tulee niitä hetkiä, kun näkee itsessään pelkästään ne negatiiviset asiat. Tosta sais lähtee kilo.. tosta 10 ja tosta vaikka 100 kiloa. Argh! Päätin onneksi kääntää tämän hetkellisen masiksen kuitenkin motivaatioksi ja tuntuu, että sain siitä jopa uutta puhtia.

Yksi valaistumiskuvista. Rakas näyttää kyllä hyvältä ;) <3

Uusi tavoite