Ensimmäinen vaikea paikka

Onpas ollut aikamoinen päivä tänään.

Tämä dietin aloittaminen on ollut sellainen itsetutkiskelun paikka. Huomannut, että olen selkeästi tunnesyöjä, joka erityisesti rankan hetken tai päivän tullen alkaa himoita kaikkia maailman kermaruokia ja herkullisia erikoiskahveja.

Tänään aamu alkoi pommiin nukkumisella, mutta ehdin aamutoimien lomassa vetästä aamupalani. Opin myös sellaisen mahtavan asian, että kaurapuuron hiutaleet voi vetästä ilman keittämistä! Marjat, mehukeitto ja puurohiutaleet sekaisin. Menee alas ihan muitta mutkitta.

Työharjoittelussa oli näyttöjen arviointikeskustelu, mikä sekin oli melko stressaavaa ja jännää. Kaikkihan sen tietää, että tuollainen arvostelu ja arviointi voi olla aika epämiellyttävää.. vaikka ihan hyvin se meni. Mulla on pieni taipumus siihen, että haluaisin aina olla oikeassa ja paras kaikessa. Tällä kertaa en saanut kaikesta täysiä pisteitä (jos sen voi niin muotoilla) ja otin asian vähän turhankin raskaasti. Jään aina märehtimään asioita, että: voi ei en ole tarpeeksi hyvä- tyyliin. Mikä on ihan hölmöä.
Onneksi mulla on aivan mahtavia ihmisiä elämässä, jotka osaa piristää ja vetästä mut pois sieltä sekavien tunteiden pyörremyrksystä. You know who you are <3

Päivä oli töissä muutenkin fyysisesti raskas ja meno meni treenistä,kun pää hiessä roudasi tavaroita. Ei siinä mitään, mutta mekko ja kukkaleggarit päällä se oli vähän epäkäytännöllistä. :D Päätin, että tässä parin päivän aikana työ on ollut niin fyysistä, joten se saa mennä treenistä. Mulla ei yksinkertaisesti ole voimia tehdä mitään hikijumppaa hikitöiden jälkeen! :D

Kotiin lähtiessä vettä satoi kaatamalla ja tuuli niin, että melkein tukka lähti päästä. Oli kylmä ja märkä ja väsytti ja harmitti.. ja edessä oli kauppareissu. Onneksi olin tehny ostoslistan valmiiksi. Ei siis tarvinnut pyöriä kaupassa ja miettiä, että mitä ostaisi. Siitä huolimatta bongasin kaikki ne omat herkut sieltä hyllystä ja päässä pyöri kaikki herkulliset reseptit, joita olisin ennen  siinä tilassa tehnyt.

Voin kuitenkin taputtaa itseäni selkään sillä pysyin ruodussa ja nyt nautiskelen teetä kynttilän valossa kuunnellen The Piano Guys yhtyettä. Kissakin kehrää vieressä. Nyt alkaa taas uskoa parempaan huomiseen.